Sävelet särähti nokkahuilun:
Itsetuntoni kehitys on vauvan.
Monesti kävelen lähellä kuilun,
Otteeni livennyt on taikasauvan.
Olen lampaideni joukossa illan,
sitäennen lauma syö ja ulostaa.
Rohkaisen keritsemiseen villan,
Huomenna palkkanauha tulostaa?
Eräpäiväksi maksu piti ehtiä!
Että saadaan taas lasti rehua.
Surkuhupaisesti aion märehtiä.
Altakulmien laimennan mehua?
Päättäväisenä täytyy olla luja!
Edessään lampaansa kuohinta.
Päänsisäinen kuohuva umpikuja!
Vereslihainen ajatuksien pinta.
Näkökenttä ajoittain on kapea.
Moniuloitteisena olo vaikeaa?
Tapojensa muovautuminen apea?
Syystäkin syksy; Haikeaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti